Työntekijöitä tuetaan terveellisiin elintapoihin.
Terveyden edistäminen
Työpaikka vaikuttaa työntekijöidensä fyysiseen, psyykkiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin merkittävällä tavalla. Terveellisillä elintavoilla voidaan keskeisesti vaikuttaa terveyden säilymiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Koska työntekijät viettävät suuren osan päivästään työpaikalla, on myös työnantajalla mahdollisuus vaikuttaa työntekijöidensä terveyteen luomalla työpaikalle terveyttä edistäviä rakenteita ja toimintatapoja. Tärkeää on myös työyhteisön tuki terveellisiin elintapoihin kannustamisessa.
Työnantaja voi tukea työntekijöitään terveelliseen ravitsemukseen
- tarjoamalla terveellistä lounasta (esim. Sydänmerkki-lounas) työpaikan henkilöstöravintolassa
- tarjoamalla lounasedun sellaiseen ravintolaan, jossa on tarjolla terveellisiä lounasvaihtoehtoja (ei pizzeriat tai pikaruokaravintolat)
- tarjoamalla terveellisiä välipaloja (esim. hedelmät) taukohuoneessa
- kiinnittämällä huomiota kahvileipien terveellisyyteen (rasva- ja sokeripitoisuus)
- huolehtimalla, että raikasta vettä on kaikkien työntekijöiden saatavilla
Henkilöstöravintolassa lounastavat syövät useammin tuoreita kasviksia ja kalaa kuin muualla ruokailevat tai omia eväitä syövät työntekijät.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012. Työaikainen ruokailu Suomessa 2008-2010.
Työnantaja voi kannustaa työntekijöitään fyysiseen aktiivisuuteen
- tarjoamalla työntekijöiden käyttöön liikuntaseteleitä tai vastaavia etuuksia
- kannustamalla työmatkaliikuntaan (myös pukuhuone-/suihkutilojen käyttömahdollisuus)
- antamalla mahdollisuuden käyttää työajasta tietyn tuntimäärän liikuntaan viikoittain
- kannustamalla työntekijöitä portaiden käyttöön hissin sijaan (kehotuslaput)
- pitämällä säännöllisesti työyhteisölle yhteisiä liikunnallisia virkistystaukoja työn lomassa (taukojumppa)
- antamalla vaihtoehtoja istumatyölle (esim. kävelypalaverit, korkeussäädettävät työpöydät)
- järjestämällä työyhteisölle liikunnallisia haasteita tai leikkimielisiä kilpailuja
Johdon tuki ja sitoutuminen on tärkeää työyhteisöliikunnan edistämisessä. Onnistuneita tuloksia liikunnan edistämiseksi on saavutettu työpaikoilla, joissa liikunta on saatu osaksi työyhteisön normaalia toimintaa ja osaksi työhyvinvoinnin edistämisen strategiaa. Sen sijaan yksittäisten liikunnan edistämishankkeiden kohdalla ongelmallista on tulosten juurruttamisen ja pysyvyyden vaikeus.
Lähde: Valtion liikuntaneuvosto 2012. Liikunta ja työurat -työelämä kaipaa myös liikettä.
Työnantaja voi kannustaa työntekijöitään savuttomuuteen
- julistamalla työpaikan savuttomaksi
- tarjoamalla tupakoiville työntekijöille lopettamiseen tähtääviä ohjelmia sekä tukea vieroitukseen
- sijoittamalla mahdollisen tupakkapaikan niin, etteivät tupakoimattomat altistu savulle
Arviolta yli 9 000 työntekijää kuoli keuhkosyöpään passiivisen tupakoinnin seurauksena työpaikalla vuonna 2008 EU27-maissa.
Lähde: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 2008
Neuvoja savuttoman työpaikan rakentamiseen löytyy täältä:
http://savutonsuomifi.virtualserver21.nebula.fi/doc/356430-savuton-vedos-2.pdf
Työnantaja voi kannustaa työntekijöitään päihteettömyyteen
- laatimalla ja toteuttamalla työpaikalla päihdeohjelmaa
- antamalla työntekijöille tietoa päihteiden vaikutuksesta terveyteen ja turvallisuuteen
- sopimalla henkilöstön kanssa yhdessä niistä toimista, joilla pyritään ehkäisemään päihdehaittoja
- ottamalla päihdeasiat puheeksi mm. työhön rekrytoitaessa, kehityskeskusteluissa ja yhteisissä henkilöstötilaisuuksissa
- tekemällä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa päihdehaittojen ennaltaehkäisemiseksi
Lähes puolet (48 %) työntekijöistä on havainnut alkoholihaittoja työyhteisössään. Yleisimpiä havaintoja olivat krapulassa tai humalassa työskentely, alkoholin haju sekä alkoholisyistä johtuvat myöhästelyt ja poissaolot. Silloin kun alkoholin käytön seuraukset ulottuvat haittoina työpaikalle, on työnantajalla oikeus ja velvoite puuttua niihin.
Lähde: Työterveyslaitos 2010. Alkoholi ja työpaikka -alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla.
Malli päihdeohjelman toteuttamiseen työpaikalla löytyy täältä:
http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/paih_ohj_netti.pdf
- Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto. Terveyden edistäminen työpaikalla. [www-dokumentti] [haettu 10.9.2013] https://osha.europa.eu/fi/topics/whp/index_html
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Alkoholiohjelma. [www-dokumentti] 2013 [haettu 12.9.2013] http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/ohjelmat/alkoholiohjelma
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työaikainen ruokailu Suomessa 2008-2010. Ruokapalveluiden seurantaraportti 4. Helsinki, 2012.
- Työterveyslaitos. Savuton työpaikka. [www-dokumentti] 22.2.2013 [haettu 10.9.2013] http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/savuton_tyopaikka/sivut/default.aspx
- Työterveyslaitos. Päihdeohjelmaopas -malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Helsinki: Työterveyslaitos, 2013.
- Työterveyslaitos. Alkoholihaittojen tunnistaminen. [www-dokumentti] 12.9.2012 [haettu 11.9.2013] http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/alkoholi/kohti_paihdehaitatonta_tyopaikkaa/sivut/default.aspx
- Työterveyslaitos. Alkoholi ja työpaikka -alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla. Työ ja ihminen -tutkimusraportti 38. Helsinki, 2010.
- Valtion liikuntaneuvosto. Liikunta ja työurat -työelämä kaipaa myös liikettä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:3. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2012.
- World Health Organization. Preventing noncommunicable diseases in the workplace through diet and physical activity. [www-dokumentti] 2013 [haettu 10.9.2013] http://www.who.int/dietphysicalactivity/workplace/en/index.html