Työyhteisö toimii avoimessa vuorovaikutuksessa ja työyhteisön sisäinen viestintä on toimivaa.

Vuorovaikutus

Työyhteisön työhyvinvointiin vaikuttaa keskeisesti vuorovaikutuksen toimivuus. Hyvä, aito vuorovaikutus ei synny hetkessä eikä itsestään. Työyhteisön vuorovaikutukseen on mahdollista vaikuttaa monin konkreettisin keinoin, esimerkiksi järjestämällä yhteiset taukotilat sekä sijoittamalla kopiokoneet ja tulostimet niin että työtoverit tapaavat luontevasti toisiaan niiden luona.

Hyvän vuorovaikutuksen syntyyn vaikuttaa myös esimiestoiminta. Esimiesten tulee kannustaa kaikkia työntekijöitä toimimaan oma-aloitteisesti ja vastuullisesti. Yksin työskenteleville olisi hyvä järjestää mahdollisuus pohtia työasioita myös ryhmässä. Työhyvinvointia voidaan tukea antamalla palautetta, toimimalla vuorovaikutteisesti ja osallistavasti, hyväksymällä ja arvostamalla erilaisuutta sekä kuuntelemalla. Jos vuorovaikutuksessa on ongelmia, se näkyy usein juoruiluna, kateutena, syyllistämisenä tai virheiden korostamisena työpaikalla.

Yhteistyö edellyttää luottamusta työyhteisön jäsenten kesken. Luottamuksen syntyminen taas edellyttää viestien aitoutta sekä hyväksyntää. Viesti on aito silloin, kun sen asia- ja tunnesisältö ovat sopusoinnussa (sanallinen ja kehollinen viestintä sopusoinnussa). Jos viestin asia- ja tunnesisältö eivät kohtaa, viestin vastaanottaja ei ymmärrä, mitä hänelle todella ollaan sanomassa. Työyhteisöviestinnässä tärkeää on:

  • isojen asioiden jakaminen ja keskustelu
  • ajantasaisen tiedon saatavuus ja osallisuus sen vaihtamisessa
  • osallistuminen ja vaikuttaminen työyhteisössä
  • yhdessä tekeminen ja oppiminen
  • viestintäfoorumien hyödyntäminen

Näiden ominaisuuksien seurauksena ymmärrys, ajan tasalla oleminen, arvostuksen kokemus sekä kokemus sitoutumisesta lisääntyvät. Sitoutumisen myötä myös yksilön ja koko työyhteisön osaaminen kehittyy ja työyhteisön osallisuus vahvistuu, mikä heijastuu myönteisesti työyhteisön työhyvinvointiin.

Vuorovaikutussuhteet työtovereihin ovat erittäin tärkeitä suomalaisille, ja niiden merkitys työssä viihtymistä lisäävänä tekijänä on kasvanut. Naisista 71 % ja miehistä 64 % pitää suhteita työtovereihin työssä viihtymistä lisäävänä tekijänä.

Lähde: Tilastokeskus 2008. Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008.

Lähteet

  • Juholin E. Viestinnän vallankumous: löydä uusi työyhteisöviestintä. Helsinki: WSOYpro, 2008.
  • Juholin E. Työyhteisöviestinnän uusi agenda. Työyhteisöviestintä TYVI 2010. Raportti II. HAAGA-HELIAn julkaisusarja. Kehittämisraportteja 1/2007.
  • Tilastokeskus. Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Helsinki, 2008.
  • Työturvallisuuskeskus. Vuorovaikutus työyhteisössä. [www-dokumentti] [haettu 23.9.2013] http://www.ttk.fi/index.phtml?s=134