Työterveyshuollon ja työturvallisuuden sisältö ja toimenpiteet vastaavat työntekijöiden tarpeita.

Työterveyshuolto

Lain mukaan, mikäli yrittäjä toimii työnantajana, on sen järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa sen laajuisena kuin työpaikalla on tarvetta. Yrittäjä voi hankkia työterveyshuollon palvelut terveyskeskukselta tai yksityiseltä lääkäriasemalta, järjestää palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa. Lain vaatimia työterveyshuoltopalveluja ovat:

• työpaikkaselvitys
• terveystarkastukset
• tietojen antaminen sekä neuvonta ja ohjaus
• vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen edistäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen
• ensiapuvalmiudesta huolehtiminen

Sairaanhoito on työnantajalle vapaaehtoista. Työnantaja tekee lopulta päätöksen siitä, miten laajoja työterveyshuollon palveluja yritykseen hankitaan. Päätöksenteossa on kuitenkin oltava mukana myös työntekijäpuoli. Työnantaja ja työterveyspalvelujen tuottaja tekevät asiasta kirjallisen sopimuksen sekä laativat kirjallisen toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa tulee tuoda ilmi palvelun toteuttajat, työpaikkakohtaiset tavoitteet ja tarpeet, toiminnan sisältö ja laajuus sekä sen seuranta ja arviointi. Yrittäjälle itselleen työterveyshuolto on vapaaehtoinen.

Mikäli yrittäjällä on yrittäjäeläkevakuutus (YEL) tai maatalousyrittäjäeläkevakuutus (MYEL), voi työterveyshuollon kustannuksista saada korvauksia Kelalta. Korvausten saannin edellytyksenä on työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa tehty kirjallinen sopimus ja toimintasuunnitelma. Korvauksen suuruus on 50-60 % aiheutuneista kustannuksista. Lisäksi Kelan korvauksen jälkeen maksettavaksi jääneet kustannukset yrittäjän omasta työterveyshuollosta ovat verovähennyskelpoisia.

Työntekijä ja yrittäjä hyötyvät työterveyshuollon palveluista monin tavoin. Työterveyshuollon asiantuntijat auttavat ennaltaehkäisemään sairauksia ja tapaturmia, hoitavat sekä ohjaavat tarvittaessa kuntoutukseen sekä auttavat työhön paluussa. Heiltä saa myös asiantuntija-apua erilaisissa työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Suurimmat puutteet työterveyshuollon kattavuudessa on pienyrityksillä. Pienyritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden lisäämiseksi on tietoisuutta työterveyshuollosta lisättävä esim. yrittäjäjärjestöjen ja muiden luonnollisten yhteistyökumppaneiden kautta.

Lähde: Työterveyslaitos 2012. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2010 ja kehitystrendi 2000-2010.

Lisätietoa yrittäjien työterveyshuollon järjestämisestä löytyy täältä.

Työturvallisuus

Työturvallisuuden edistäminen on lakisääteistä toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita, jotta työntekijät pystyisivät terveellisesti ja turvallisesti työskentelemään ilman että heidän työkykynsä vaarantuu. Työturvallisuuden toimenpiteiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä johtuvia fyysisiä ja henkisiä terveyshaittoja.

Työnantajan velvollisuus on tarpeellisilla toimenpiteilla huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta työssä. Tällöin huomioon otetaan työhön, työolosuhteisiin ja työympäristöön sekä työntekijöiden henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia toimenpiteitä toteutetaan organisaation kaikessa toiminnassa, ja että niiden vaikutusta työn turvallisuuteen seurataan säännöllisesti. Työnantajan on myös järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työhön ja työympäristöön liittyvät haitta- ja vaaratekijät sekä pyrittävä joko poistamaan niitä tai arvioimaan niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle.

Lain mukaan jokaisella työpaikalla on oltava työsuojelupäällikkö, jona toimii joko työantaja itse tai hänen nimeämänsä henkilö. Yli 10 hengen työpaikoilla työntekijät valitsevat keskuudestaan myös työsuojeluvaltuutetun, ja yli 20 hengen työpaikoilla on oltava työsuojelutoimikunta. Työnantajalla tulee myös olla tehtynä työsuojelun toimintaohjelma, jossa on määritelty tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi. Työturvallisuuden kartoittaminen ja kehittäminen on tehtävä yhdessä työntekijöiden kanssa. Turvallisuusjohtaminen on osa jokapäiväistä johtamistyötä.

Vuonna 2012 palkansaajille sattui 105 919 työpaikkatapaturmaa ja 22 345 työmatkatapaturmaa. Vaikka työtapaturmien kokonaismäärä on laskusuunnassa, on vakavien työtapaturmien määrä kuitenkin nousussa.

Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2013. Työtapaturmat -tilastojulkaisu 2013

Lisätietoa pienten ja keskisuurten yritysten työturvallisuudesta löytyy täältä.