Työntekijöiden osaaminen vastaa työtehtävien vaatimuksia.
Osaaminen
Ammattipätevyys on keskeinen osa työhyvinvointia ja työntekijän työmarkkinakelpoisuuden ehto. Ammattiosaamisen kehittämisessä voidaan nähdä kaksi näkökulmaa. Ensimmäinen niistä korostaa työntekijän yksilöllistä vastuuta osaamisestaan ja sen kehittämisestä, ja toisessa taas korostuu työntekijän osaamisen riippuvuus työryhmän ja -yhteisön osaamisesta ja työpaikan osaamisvaatimuksista. Työnantaja on keskeisessä asemassa kehitettäessä työntekijöiden osaamista, sillä osaamisen käyttöön saaminen ja siitä hyötyminen edellyttävät aktiivista johtamista ja organisointia. Osaamisen kehittäminen on tärkeää, jotta organisaatio ja sen käytännöt uudistuvat, ja että kaikkien osaaminen pidetään ajan tasalla ja sitä hyödynnetään. Tämä lisää yrityksen kilpailukykyä markkinoilla. Osaamisen kehittämisessä voidaan hyödyntää erilaisia menetelmiä, kuten koulutuksia, seminaareja, työssä oppimista ja työn kiertoa.
Työhön liittyvää osaamista ovat:
- työn edellyttämien tietojen ja taitojen hallinta
- työn ja sen muuttamisen hallinta
- työhön liittyvien sosiaalisten tilanteiden ja suhteiden hallinta
Työelämän keskeisenä haasteena ja keinona lisätä työn hallintaa ja innovatiivisuutta on se, että yhteisessä toiminnassa osataan käyttää hyväksi erilaista osaamista ja asiantuntijuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen sisällä olevaa osaamista hyödynnetään kohdentamalla osaamista oikein. Mitä paremmin työn vaatimukset sekä yksilön osaaminen ja vahvuudet vastaavat toisiaan, sitä todennäköisempää on myös työtyytyväisyyden kokeminen.
Työ ja terveys 2012 -tutkimukseen vastanneista 18 % kertoi panostaneensa omaan ammatilliseen osaamiseensa erittäin paljon tai 41 % ainakin melko paljon. Vastaajilla näyttäisikin olevan halua ja motivaatiota kehittää omaa ammatillista osaamistaan. Kuitenkin vain 37 % vastaajista koki, että työpaikalla on hyvät mahdollisuudet kehittää osaamista. Työpaikoilla voitaisiin parantaa käytännön mahdollisuuksia kehittää työntekijöiden ammattitaitoa ja osaamista.
Lähde: Työterveyslaitos 2013. Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista.
- Lindström K, Leppänen A (toim.). Työyhteisön terveys ja hyvinvointi. Helsinki: Työterveyslaitos, 2002.
- Työterveyslaitos. Duunitalkoot -osaaminen hallintaan. [www-dokumentti] [haettu 25.9.2013] http://www.ttl.fi/duunitalkoot/esimiehet_s2.html
- Työterveyslaitos. Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki, 2013.