Työntekijät tiedostavat terveellisten elintapojen merkityksen työhyvinvointiin.

Terveystekijät

Terveelliset elintavat luovat pohjaa työssä jaksamiselle ja sairauksien ennaltaehkäisylle. Terve työntekijä suoriutuu töistä paremmin, palautuu työn rasituksesta nopeammin ja hänellä on vähemmän sairauspoissaoloja. Sairauksien kehittyminen sen sijaan heikentää työkykyä ja siten lyhentää työuria. Vaikka ihmisten elintapoihin voidaankin pyrkiä vaikuttamaan myös työyhteisöstä käsin, on lopullinen vastuu niiden noudattamisesta aina yksilöllä itsellään.

Ravinto: Terveellinen ja säännöllinen ruokailu auttaa jaksamaan arjessa. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sisältää:

• runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä
• täysjyväviljatuotteita
• riittävästi kuitua
• pehmeää rasvaa (kasviöljyt ja kasviöljypohjaiset margariinit) kovan rasvan sijaan
• rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita
• vähärasvaista lihaa/lihatuotteita
• kalaa vähintään 2 kertaa viikossa
• vain kohtuudella suolaa, sokeria ja alkoholia
• kohtuulliset annoskoot

Liikunta: Säännöllinen liikunta on keskeinen työ- ja toimintakykyä sekä työhyvinvointia lisäävä tekijä. Säännöllisellä liikunnalla saatuja hyötyjä ovat esimerkiksi työkyvyn ja työsuoritusten paraneminen, työstressin parempi hallinta, rentoutunut olo, unettomuuden väheneminen, parempi elämänhallinta sekä vähentyneet sairauspoissaolot työstä. Liikunta on tärkeä tekijä myös monien sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyssä.

Jotta liikunnalla olisi terveyshyötyjä, tulee sen olla säännöllistä ja sisältää

• kestävyyskuntoa parantavaa liikuntaa useana päivänä yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti TAI 1 t 15 min rasittavasti
• lihaskuntoa kohentavaa ja liikkeenhallintaa kehittävää liikuntaa ainakin 2 kertaa viikossa

Lisätietoa liikunnan terveyshyödyistä ja liikuntasuosituksista löydät kohdasta 10) Fyysinen kunto

Savuttomuus: Työntekijän savuttomuus on yksi työhyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä edistävä tekijä. Savuttomuudella voidaan ennaltaehkäistä mm. sydän- ja verisuonisairauksien, hengityselinsairauksien sekä syöpäsairauksien kehittymistä. Erityisesti keuhkosyövän ja aivohalvauksien yhteys tupakkatuotteiden käyttöön on pystytty selkeästi osoittamaan. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, sillä elimistössä tapahtuu myönteisiä muutoksia jo päivissä, mutta vielä vuosienkin jälkeen. Näitä ovat:

• veren hiilimonoksiditason lasku normaalille tasolle, nikotiinin häviäminen elimistöstä sekä haju- ja makuaistin parantuminen (muutamassa päivässä)
• verenkiertoelinten ja keuhkojen toiminnan paraneminen (2 viikossa)
• sydänkohtauksen riskin puoliintuminen (vuodessa)
• keuhkosyövän riskin puoliintuminen (10 vuodessa)
• aivohalvauksen riskin laskeminen samalle tasolle tupakoimattomien kanssa (15 vuodessa)

Päihteettömyys: Kohtuullisella alkoholinkäytöllä voi olla terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tällöin päivittäisten määrien on oltava pieniä, ja terveellisyyteen vaikuttaa myös alkoholin käyttötapa (ruokailun yhteydessä vs. tyhjään mahaan, yhdessä vs. yksin). Joillekin ihmisille kuitenkin jo pieni alkoholimäärä voi olla terveydelle haitaksi, joten yksiselitteisiä rajoja alkoholin kohtuulliselle käytölle on vaikea asettaa.

Alkoholin riskikäytön rajat osoittavat sen määrän, jonka ylittyessä alkoholin aiheuttamat sairaudet alkavat lisääntyä. Täytyy kuitenkin muistaa, että jo rajat alittavalla juomisella voi tulla terveyshaittoja erityisesti nuorilla, ikääntyneillä ja sairauksien yhteydessä. Alkoholinkäytön riskirajat ovat seuraavat:

• miehillä 24 annosta viikossa tai 7 annosta kerralla
• naisilla 16 annosta viikossa tai 5 annosta kerralla

Liiallisella alkoholin käytöllä on niin fyysisiä, psyykkisiä, henkisiä kuin sosiaalisiakin haittoja. Riski saada haittoja kasvaa suhteessa käytetyn alkoholin määrään, ja haitat ovat usein nähtävissä käyttäjän itsensä lisäksi myös hänen lähipiirissään ja työpaikalla. Alkoholin liiallinen käyttö lisää vaaraa sairastua maksakirroosiin, erilaisiin syöpiin, verenpainetautiin ja aivoverenvuotoon. Lisäksi humalainen tai krapulainen ihminen on alttiimpi myös tapaturmille esimerkiksi työpaikalla.

Alkoholin lisäksi myös muut päihteet (esim. huumeet ja liuottimet) aiheuttavat haittoja. Ne voivat olla hengenvaarallisia jo pieninä määrinä, ja aiheuttavat helposti riippuvuutta. Siksi niitä ei pitäisikään käyttää ollenkaan.

Uni, lepo ja jaksaminen: Riittävä uni ja virkeä olo auttavat työssä jaksamisessa. Riittävä unensaanti vaikuttaa positiivisesti tarkkaavaisuuteen, muistiin, mielialaan, oppimiseen ja luovuuteen, ja niiden kautta myös työnteon tehokkuuteen. Aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7-8 tuntia unta yössä, tosin riittävä unen määrä vaihtelee myös yksilöllisesti. Lepo ja palautuminen eivät tarkoita vain fyysistä nukkumista, vaan myös henkistä palautumista esimerkiksi sosiaalisessa elämässä tai muuten vain rentoutuen ja tehden itselle mielekkäitä asioita. Riittävällä unella ja levolla on yhteys myös henkiseen jaksamiseen niin töissä kuin kotonakin. Levännyt ihminen kokee vähemmän haitallista stressiä ja riittämättömyyden tunnetta, mikä on tärkeää esimerkiksi työuupumuksen ja masennuksen ehkäisemiseksi. Erityisesti vuorotyötä tekevälle unen, levon ja henkisen jaksamisen tärkeys korostuvat.

Epäterveelliset elintavat ovat yleisimpiä niiden työntekijöiden joukossa, jotka kokevat ettei heidän työnantajansa ole kiinnostunut työntekijöidensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Työnantajan kiinnostuneisuus työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista taas vaikuttaa todennäköisesti myönteisesti työpaikan kulttuuriin, asenneilmapiiriin, terveyttä edistävän toiminnan sisältöön ja laajuuteen sekä siihen käytettävän rahan määrään.

Lähde: Työterveyslaitos 2013. Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista.