Työntekijät harrastavat liikuntaa terveytensä kannalta riittävästi.

Fyysinen kunto

Jotta liikunnalla olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia, tulee aikuisen ihmisen (18-64 v.):

• parantaa kestävyyskuntoa useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti TAI 1 t 15 min rasittavasti
• kohentaa lihaskuntoa ja kehittää liikkeenhallintaa ainakin 2 kertaa viikossa

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi reipasta kävelyä viitenä päivänä viikossa puoli tuntia kerrallaan sekä kahta käyntiä kuntosalilla/jumpassa.

Liikunnalla on tärkeä rooli työ- ja toimintakykyä heikentävien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. On hyvä muistaa, että myös fyysistä työtä tekevä tarvitsee liikuntaa. Tällöin liikunnan tulee olla erilaista kuin työssä saatavan liikunnan, jotta se tehostaa työstä elpymistä. Liikunta vahvistaa fyysisten voimavarojen lisäksi myös psyykkisiä voimavaroja, ja voi siten merkittävästi vähentää työntekijöiden sairastumista esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin tai masennukseen. Iän myötä hyvän fyysisen kunnon merkitys kasvaa, ja se on yksi keskeinen tekijä terveille eläkevuosille.

Säännöllisellä liikunnalla saatuja hyötyjä ovat esimerkiksi

• vähentyneet sairauspoissaolot
• työkyvyn ja työsuoritusten paraneminen
• työstressin parempi hallinta ja rentoutuminen
• unettomuuden väheneminen ja parempi unen laatu
• itsetunnon parantuminen ja parempi elämänhallinta

Työntekijä voi huolehtia fyysisestä kunnostaan ja toimintakyvystään liikkumalla niin vapaa-ajalla kuin töissäkin. Arki-/hyötyliikunta on kaikkea päivän mittaan tapahtuvaa liikkumista (esim. haravointi, halon hakkuu tai lasten kanssa leikkiminen). Suurin osa päivittäisestä aktiivisuudesta kertyykin erilaisten arkisten askareiden yhteydessä. Myös työpaikalla ja työmatkoilla on moniamahdollisuuksia arkiliikuntaan:

• portaiden käyttö hissin sijaan
• työmatkojen kulkeminen kävellen tai polkupyörällä
• bussista pois jääminen aikaisemmalla pysäkillä
• auton jättäminen parkkipaikalla kauemmaksi ovesta
• liiallisen istumisen välttäminen töissä ja istumisen tauotus

Arki-/hyötyliikunnan lisäksi omaa fyysistä kuntoaan voi kohentaa vapaa-ajan kuntoliikunnalla. Tällöin liikunnan tulisi olla monipuolista ja sisältää sekä kestävyyttä että lihasvoimaa kehittäviä lajeja. Vaikka työnantaja voi omalla toiminnallaan kannustaa työntekijöitään liikkumaan aktiivisesti (esim. tarjoamalla liikuntaseteleitä), on hyvän fyysisen kunnon ylläpito viime kädessä jokaisen omalla vastuulla. Hyvää kuntoa ja toimintakykyä ei voi varastoida, vaan niitä pitää ylläpitää säännöllisesti. Jotta liikunnasta muodostuisi pysyvä tapa, on tärkeää että se tuottaa liikkujalle iloa. Siksi on tärkeää liikkua sellaisin liikuntamuodoin, jotka ylläpitävät motivaatiota ja virkistävät myös mieltä.

Pitkäaikaisella, päivittäisellä istumisella on useita haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan, ja sitä kautta terveyteen. Istuminen myös lisää riskiä kuolla ennenaikaisesti. Istumisesta koituu haittoja myös sellaisen ihmisen terveydelle, joka harrastaa päivittäin kuntoliikuntaa, jos istumiseen käytettävä aika ei samalla lyhene. Terveyshaittoja voidaan vähentää istumisaikaa vähentämällä ja istumisen säännöllisellä tauottamisella. Työpaikalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi korkeussäädettävien työpisteiden käyttöä ja töiden tauotusta.

Lähteet:
– Edwardson et al. Association of Sedentary Behaviour with Metabolic Syndrome: A Meta-Analysis. PloS One 2012;7(4):e34916.
– Owen et al. Too much sitting: The population health science of sedentary behaviour. Exercise and Sport Science Reviews 2010;38(3):105-113.