Johtamistaitoihini ja arvoihini kuuluu myös työyhteisön työhyvinvoinnin johtaminen.

Johtamistaito

Yrityksissä vallitsee usein kirjava käsitys siitä, mitä työhyvinvointityö on ja miten se on huomioitu esimerkiksi strategioissa ja toimintasuunnitelmissa. Kirjavuus johtuu siitä, että työhyvinvointia voidaan katsoa niin monesta näkökulmasta: juridisesta, lääketieteellisestä, psykologisesta, taloudellisesta jne. Työhyvinvointityö olisi kuitenkin hyvä integroida osaksi kokonaisvaltaista johtamista, jolloin ymmärrys työhyvinvoinnin ja terveyden merkityksestä tuottavuudelle, työyhteisön menestykselle ja muutosten hallinnalle kasvaa.

Työhyvinvoinnin edistäminen olisi hyvä nostaa strategiatason asiaksi ja luonnolliseksi osaksi päivittäisjohtamista, sillä työhyvinvointi on yritykselle strateginen kilpailutekijä. Työhyvinvointi, luottamus, osaaminen ja innovatiivisuus ovat kaikki aineetonta pääomaa, jolle ei vieläkään osata antaa tarpeeksi suurta merkitystä yrityksen strategioita ja toimintasuunnitelmia pohdittaessa tai toiminnan tuloksellisuutta tarkasteltaessa.

Sekä työhyvinvoinnin että yrityksen perustoiminnan johtaminen edellyttävät strategisella tasolla:

• tavoitteiden asettamista toiminnalle
• toimintaperiaatteiden luomista
• resurssien määrittämistä ja tarjoamista
• toiminnan tuloksellisuuden seuraamista relevanteilla mittareilla

Hyvä johtaminen edellyttää kykyä arvioida työhyvinvoinnista saatavien hyötyjen merkitystä työpaikan menestymiselle. Johtamisen kehittäminen onkin tärkeimpiä asioita suomalaisen työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tämä edellyttää sitä, että toimintaa suunniteltaessa pidetään koko ajan mielessä sekä ihmisen etu että organisaation hyöty. Kokonaisvaltaisen johtamisen kehittämiseksi tarvitaan sekä henkilöstö-, että asiajohtamisen osaamista. Tämä taas edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja, avointa viestintää ja alaisten osallistamista. Hyviin johtamistaitoihin kuuluu myös esimiehen itsensä johtaminen, joka rakentuu itsetuntemuksen, omien arvojen, motiivien sekä tarpeiden tunnistamiselle ja ymmärtämiselle. Tämä auttaa tukemaan sekä esimiehen omaa että koko työyhteisön työhyvinvointia.

Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen on siis kokonaisvaltaista johtamista, joka ottaa huomioon erilaiset työhyvinvointiin liittyvät asiat ja kytkee ne osaksi organisaation yleisiä johtamiskäytäntöjä. Työhyvinvointi ja terveys perustuvat työpaikalla tehtävään yhteistyöhön, jota osaava työterveyshuolto ja ajanmukainen lainsäädäntö tukevat. Työhyvinvointia koskevia lakeja ovat:

• Työterveyshuoltolaki 2001/1383
• Työturvallisuuslaki 2002/738
• Työsopimuslaki 2001/55
• Työsuojelun valvontalaki 2006/44
• Yhteistoimintalaki 2007/334
• Työeläkelaki 2006/395
• Tasa-arvolaki 2005/232
• Vuosilomalaki 2005/162
• Ammattitautilaki 1988/1343
• Tapaturmavakuutuslaki 1948/608

Strateginen hyvinvointi on selkeästi johdettua vain noin kolmanneksessa suomalaisista yrityksistä. Näissä yrityksissä hyvinvoinnin johtamisen perustana ovat tavoitteet, suunnitelmat, sisällön määrittäminen, resurssit ja seuranta. Pienissä yrityksissä strateginen hyvinvoinnin johtaminen on harvinaisempaa kuin keskisuurissa tai suurissa yrityksissä. Viime vuosina muutosta parempaan suuntaan on kuitenkin tapahtunut juuri pienten ja keskisuurten yritysten osalta, joiden strategisen hyvinvoinnin tila on paranemaan päin.

Lähde: Työterveyslaitos 2011. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011.