Tiedostan terveellisten elintapojen merkityksen omalle terveydelleni, ja olen esimerkkinä työyhteisölle.

Terveystekijät

Terveelliset elintavat luovat pohjaa työssä jaksamiselle ja sairauksien ennaltaehkäisylle. Terve esimies/yrittäjä suoriutuu töistä paremmin ja palautuu työn rasituksesta nopeammin. Sairauksien kehittyminen sen sijaan heikentää työkykyä ja siten lyhentää työuria. Vastuu terveellisten elintapojen noudattamisesta on lopulta aina yksilöllä itsellään.

Ravinto: Terveellinen ja säännöllinen ruokailu auttaa jaksamaan arjessa. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sisältää:

• runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä
• täysjyväviljatuotteita
• riittävästi kuitua
• pehmeää rasvaa (kasviöljyt ja kasviöljypohjaiset margariinit) kovan rasvan sijaan
• rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita
• vähärasvaista lihaa/lihatuotteita
• kalaa vähintään 2 kertaa viikossa
• vain kohtuudella suolaa, sokeria ja alkoholia
• kohtuulliset annoskoot

Liikunta: Säännöllinen liikunta on keskeinen työ- ja toimintakykyä sekä työhyvinvointia lisäävä tekijä. Säännöllisellä liikunnalla saatuja hyötyjä ovat esimerkiksi työkyvyn ja työsuoritusten paraneminen, työstressin parempi hallinta, rentoutunut olo, unettomuuden väheneminen, parempi elämän hallinta sekä vähentyneet sairauspoissaolot työstä. Liikunta on tärkeä tekijä myös monien sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyssä.

Savuttomuus: Savuttomuus on yksi työhyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä edistävä tekijä. Savuttomuudella voidaan ennaltaehkäistä mm. sydän- ja verisuonisairauksien, hengityselinsairauksien sekä syöpäsairauksien kehittymistä. Erityisesti keuhkosyövän ja aivohalvauksien yhteys tupakkatuotteisiin on pystytty selkeästi osoittamaan. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, sillä elimistössä tapahtuu myönteisiä muutoksia jo päivissä, mutta vielä vuosienkin jälkeen. Esimerkiksi keuhkosyövän riski puoliintuu kymmenessä vuodessa tupakoinnin lopettamisesta.

Päihteettömyys: Kohtuullisella alkoholinkäytöllä voi olla terveyttä edistäviä vaikutuksia. Joillekin ihmisille kuitenkin jo pieni alkoholimäärä voi olla terveydelle haitaksi, joten yksiselitteisiä rajoja alkoholin kohtuulliselle käytölle on vaikea asettaa.

Alkoholin riskikäytön rajat osoittavat sen määrän, jonka ylittyessä alkoholin aiheuttamat sairaudet alkavat lisääntyä.

Alkoholinkäytön riskirajat ovat seuraavat:

• miehillä 24 annosta viikossa tai 7 annosta kerralla
• naisilla 16 annosta viikossa tai 5 annosta kerralla

Liiallisella alkoholin käytöllä on niin fyysisiä, psyykkisiä, henkisiä kuin sosiaalisiakin haittoja. Riski saada haittoja kasvaa suhteessa käytetyn alkoholin määrään, ja haitat ovat usein nähtävissä käyttäjän itsensä lisäksi myös hänen lähipiirissään ja työpaikalla. Alkoholin liiallinen käyttö lisää vaaraa sairastua maksakirroosiin, erilaisiin syöpiin, verenpainetautiin ja aivoverenvuotoon. Alkoholin lisäksi myös muut päihteet (esim. huumeet ja liuottimet) aiheuttavat haittoja. Ne voivat olla hengenvaarallisia jo pieninä määrinä, ja aiheuttavat helposti riippuvuutta. Siksi niitä ei pitäisikään käyttää ollenkaan.

Uni, lepo ja jaksaminen: Riittävä uni ja virkeä olo auttavat työssä jaksamisessa. Riittävä unensaanti vaikuttaa positiivisesti tarkkaavaisuuteen, muistiin, mielialaan, oppimiseen ja luovuuteen. Aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7-8 tuntia unta yössä, tosin riittävä unen määrä vaihtelee myös yksilöllisesti. Lepo ja palautuminen eivät tarkoita vain fyysistä nukkumista, vaan myös henkistä palautumista esimerkiksi sosiaalisessa elämässä tai muuten vain rentoutuen ja tehden itselle mielekkäitä asioita. Riittävällä unella ja levolla on yhteys myös henkiseen jaksamiseen niin töissä kuin kotonakin. Levännyt ihminen kokee vähemmän haitallista stressiä ja riittämättömyyden tunnetta, mikä on tärkeää esimerkiksi työuupumuksen ja masennuksen ehkäisemiseksi.

Epäterveelliset elintavat ovat yleisiä erityisesti yrittäjä- ja työntekijäasemassa olevilla miehillä. He tupakoivat ja käyttävät alkoholia enemmän, jättävät syömättä työaikana useammin, harrastavat liikuntaa vähemmän sekä kärsivät unihäiriöistä useammin kuin alemmat ja ylemmät toimihenkilöt.

Lähde: Työterveyslaitos 2013. Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista.

Yrittäjille suunnattu työn ja terveyden oma-arviointilomake löytyy täältä:
http://www.syty2000.fi/files/pdf/251/SYTY2000_Uudistettu_oma_arviointi_240111.pdf