Liikun terveyteni kannalta riittävästi.
Fyysinen kunto
Jotta liikunnalla olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia, tulee aikuisen ihmisen (18-64 v.):
- parantaa kestävyyskuntoa useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti TAI 1 t 15 min rasittavasti
- kohentaa lihaskuntoa ja kehittää liikkeenhallintaa ainakin 2 kertaa viikossa
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi reipasta kävelyä viitenä päivänä viikossa puoli tuntia kerrallaan sekä kahta käyntiä kuntosalilla/jumpassa. Yrittäjän tai esimiehen kannalta erityisen tärkeää on varata aikaa fyysisen kunnon ylläpitämiseen, koska työkiireet helposti vievät aikaa pois liikkumiselta.
Säännöllisellä liikunnalla saatuja hyötyjä ovat muun muassa työsuorituksen paraneminen, työstressin parempi hallinta, unettomuuden väheneminen ja parempi unen saanti sekä itsetunnon parantuminen ja parempi elämänhallinta. Liikunnalla on tärkeä rooli myös työ- ja toimintakykyä heikentävien sairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Iän myötä hyvän fyysisen kunnon merkitys kasvaa, ja se on yksi keskeinen tekijä terveille eläkevuosille.
Omasta fyysisestä kunnostaan ja toimintakyvystään voi huolehtia liikkumalla niin vapaa-ajalla kuin töissäkin. Arki-/hyötyliikunta on kaikkea päivän mittaan tapahtuvaa liikkumista (esim. haravointi, halon hakkuu tai lasten kanssa leikkiminen). Suurin osa päivittäisestä aktiivisuudesta kertyykin erilaisten arkisten askareiden yhteydessä. Myös työpaikalla ja työmatkoilla on monia mahdollisuuksia arkiliikuntaan:
- portaiden käyttö hissin sijaan
- työmatkojen kulkeminen kävellen tai polkupyörällä
- bussista pois jääminen aikaisemmalla pysäkillä
- auton jättäminen parkkipaikalla kauemmaksi ovesta
- liiallisen istumisen välttäminen töissä ja istumisen tauotus
Arki-/hyötyliikunnan lisäksi omaa fyysistä kuntoaan voi kohentaa vapaa-ajan kuntoliikunnalla. Tällöin liikunnan tulisi olla monipuolista ja sisältää sekä kestävyyttä että lihasvoimaa kehittäviä lajeja. Hyvää kuntoa ja toimintakykyä ei voi varastoida, vaan niitä pitää ylläpitää säännöllisesti. Hyvän kunnon ylläpito on jokaisen omalla vastuulla.
27 % yksinyrittäjistä kokee tuki- ja liikuntaelinten oireiden haittaavan omaa jaksamistaan, mikä on enemmän kuin muilla yrittäjillä. Myös työn fyysiset vaatimukset koetaan raskaammiksi yksinyrittäjien keskuudessa.
Lähde: Suomen Yrittäjät 2014. Hyvinvointibarometri 2014.
Omaa fyysisen aktiivisuuden tasoaan voi testata täällä:
http://www.ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi/
- Suomen Yrittäjät 2014. Hyvinvointibarometri 2014.
- Työterveyslaitos. Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki, 2013.
- Työterveyslaitos. Liikunta työhyvinvoinnin tukena. [www-dokumentti] 30.6.2011 [haettu 10.9.2013] http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/liikunta/sivut/default.aspx
- UKK-instituutti. Terveysliikuntasuositukset. Liikuntapiirakka. [www-dokumentti] 19.9.2013 [haettu 10.9.2013] http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka